Sinällään ymmärrän ajattelun kasvatustieteestä tieteenä. Osana psykologiaa. Näen sen myös tärkeänä koska uskon että mm. muutokset teknologiassa voivat helpottaa oppimista ja kasvatustieteen tieteenä pitäisi tutkia vielä syvällisemmin keinoja ja tapoja opettaa paremmin ja ennenkaikkea miten opetetaan opiskelija rakastamaan oppimista.
Ihmiskäsitykset olivat veikeitä. Osa tuntui aika mekanistisilta ja sinällään ei hirveän kelvollisilta, koska ajattelen ihmisen olevan monimutkaisempi koneisto kuin toimivan pelkällä ärsyke-reaktio pohjalta. Eniten antoi kai näiden yhdistely, joka lienee lähinnä totuutta kumminkin eri opetustilanteissa. Osassa tapauksessa oppiminen voi olla ärsyke-reaktio tyyppistä, kuten vaikkapa nyt uutisissa ollut ampumistapaus, jossa poliisi ampui ihmisen pelastaakseen toisen. Uskoisin sellaisen tulevan hyvin selkärangasta ja siinä ärsykkeen johtavan reaktioon. Jossain monimutkaisemmassa taas kyse voi olla oppijan vapaudesta. Vapaudesta päättää oppiminen ja sitä kautta synnyttää jotain uutta - luovuutta joka johtuu siitä oppimisesta ja johtaa uuden syntymiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti